Viimeisestä tanssiraportista tai muustakaan kirjoittelusta onkin jo melkoisesti aikaa. Monta ihanaa tanssihetkeä on mahtunu väliin ja en niitä pientä poikkeusta lukuunottamatta ala sivuamaan. Elämä on vissiin nykyään liian kiireistä alkaa naputtelemaan pidempiä ajatuksia koneelle, mutta nyt työnantaja ystävällisesti järjesti mahdollisuuden istahtaa alas viideksi tunniksi viettämään vapaa-aikaani (toivottavasti ei matka paljoa kauempaa kestä).
Viime viikonloppu alkoi puolenvuorokauden mittaisella tanssireissulla Kuopioon. Rauhanlahteen kulku suuntautui Sinitaivaan houkuttelemana. Paikalle oli ilmaantunut tuttu jos toinenkin ja ilta pääsi livahtamaan niin nopeasti että jäi yksi kyytiläinenkin kokonaan tanssittamatta (pitänee korjata mokani ensi tilassa). Salin uusitun lattian kunniaksi sisäänpääsymaksu oli todella hyvin muodollinen :) Parista edellistä käynnistä Rauhanlahdesta ei ollut juuri muistikuvaa lattiasta muodostunut joten äkkiseltään en olisi mitään muutosta edes tapahtuneen. Osansa voi olla lenkkareiden silikonikumipohjilla joilla tuntuu lähes joka lattia yhtä hyvältä. Parempi muutos itselleni oli vesikannujen ilmestyminen tiskille - siitä iso kiitos ravintolaitsijalle! Ehkä lattia remontin olisi voinut toteuttaa hieman isommin siten että ylempänä oleva tanssitasanne olisi laskettu muun tanssilattian tasolle. Senhän voisi tarvittaessa rajata vaikka jonkinlaisilla irroitettavilla kaiteilla edelleen ruokailukäyttöön.
Perjantaina illan musiikista siis vastasi Sinitaivas joka esitti vanhuudestaan tuttujen hittien lisäksi myös muutamat uudemmat biisit (onko heidän edellisestä kuulemisestaan päässyt livahtamaan tosiaan neljäsosa-vuosi??). Meno oli jälleen sen verran kiivasta, että seuraava päivä meni kuskina olosta huolimatta krapulamaisissa tunnelmissa. Sama kävi myös edellisellä kerralla samassa paikassa - silloin bändinä oli Finlanders, jota olisi ollut silloin mahdollisuus käydä vertaamassa seuraavana päivänä Oulussa (siitä olisikin saanut kivan raportin).
Lauantaina tuli suunnattua kaikesta huolimatta Napikselle (taas työt rajoitti harrastusmahdollisuuksia). Kari Tapio esitti kappaleitansa ja meininki oli hieman väsähtänyttä. Tanssijoita ei ollut kertynyt paikalle mitenkään kauheasti (toisin kuin tulevana viikonloppuna, luulen) ja myönnettäköön että itsellä myös edellisillalla oli osuutta asiaan (vielä lisättynä työreissulla päivällä). Myös napiksen lattialle on tehty vissiin alkuvuoden puolella jotakin. Nyt toisella kertaa oli luisto jo paranemaan päin vaan olihan sunnuntaina jalat pitkästä aikaa todella venyttelyn tarpeessa.
Takana jo 48 tuntia tanssimatta (muutamia askelia itsekseen lukuunottamatta) ja taitaa kertyä vielä 20 lisää ennenkuin asia korjaantuu :) Tänään ehdin sentään työreissun ohessa poiketa Wanhan tanssikellarissa, mutta vain tyydyttämässä ravinnon saannin. Muutamat oikein herkulliset levyt sai kuunnella ruuan suuhun lappaamisen ohessa ja kovasti olisi houkuttanut hieman käydä pyörähtelemässäkin, mutta koska tanssikavereita ei saanut myöhäisestä kyselemisestäni johtuen paikalle niin oli tyytyminen käydä moikkaamassa pikaisesti vanhaa kaveria muualla ennen junan lähtöä.
Avainsanat: Naapurinvaaran huvikeskus (Sotkamo), Kylpylähotelli Rauhalahti (Kuopio), Ravintola Wanhan tanssikellari (Helsinki), Finlanders, Kari Tapio, Sinitaivas, kiittäminen, lattia, luisto