Jos vuosi 2009 alkoi tanssin osalta Ruusussa, niin tämä vuosi alkoi myöskin kyseissä tanssipaikassa. Mikään perinne tämä ei ole, vaan illan pointti oli tanssia harvemmin nähtyjen ja kuultujen artistin sävelien tahdissa.
Teuvo Oinas tuli nähtyä viimeksi Satulinnassa ja Janne Tulkki ihan täällä paikallisessa juottolassa. Janne oli juurikin syy, miksi ilta vei miehen Nurmijärvelle. Catiscan keikka oli ollut aikamoista puuroa musiikin ja äänen osalta, eikä se laulukaan kuulostanut ravintolassa yhtään sen paremmalta. Kalastusvälineen akustiikka ei koskaan ole korviani hivellyt. Oli siellä esiintymässä kuka tahansa.
Kun ei kimppakyytiä tullut haettua, niin siihen tavalliseen tapaan linja-autolla kohti Helsingin sykkivää keskustaa. Keli oli vaihteeksi hyvinkin talvinen. Niin täällä, kun rannikollakin. Siitä on aikaa, kun olen nähnyt pääkaupungissa näin paljon lunta. Bonuksena rannikon tuuli kylmän kera puraisi vielä sisämaatakin purevammin.
Kolmessa tunnissa ei ehdi moneen paikkaan revetä, joten elokuvanautinto sai jäädä tältä erää. Leffan sijaan oli aikaa hommata eväät yöksi. Ei ainakaan nälkä yllätä, jos yöllä saa kävellä kotokulmille. Siihenkin on pakko varautua. Sen verran Talvisodan henkeä pitää meissä olla, 70 vuoden jälkeenkin. Noin 40¤ on muutakin käyttöä, kun taksi on ja tulee aina olemaan suhteellinen tyyris kulkumuoto. Oma auto olisi kova sana, mutta tällä hetkellä se vasta kalliiksi tulisikin.
Pitkin Cityn keskustaa aikansa talsittua koleakeli pakotti miehen palaamaan Kampin matkustajaterminaaliin. Vaikka naapurikaupungissa oli tapahtunut ihmisiä järkyttänyt teko, niin elämä tuntui jatkuvan entiseen malliin tässä kauppakeskuksessa.
Kampin kauppakerroksessa oli mukavan lämmin, mutta bussiterminaalissa oli yhtä hyytävää, kun ulkonakin. Takit ja nutut sai pitää tiukasti päällä.
Muita tanssijoita ei alkuun näkynyt, mutta eräs tuttu daami istahti viereiselle penkille. Toivoteltiin toisillemme hyvät uudet vuodet ja sitä rataa. Siinä tuli puheeksi tämä Koskenrannan tanssipaikka. Kyseinen daami oli käynnyt paikan korkkaamassa ja oli kehunut maalattua betonilattiaa varsin hyväksi tanssialustaksi. Miinuspuoleksi daami mainitsi paikallaan olleen runsaasti pareja. Yksittäiset tanssimiehet olleet harvassa. Jäi kysymättä, miten paljon siellä oli yksittäisiä naisia paikalla. Jos joskus lähtisi Koskenrantaan tanssimaan.
Samainen tanssija oli moittinyt Joulunpyhien bussikuljetusten toimivuutta Ruusulinnasta Helsinkiin. Klo 0.25 lähtevä paluukyyti oli karannut pihalta jo klo 0.10. Eivät onnistuneet hankkimaan kimppataksia, eikä muutakaan kyytiä siihen hätään. Klo 1.45 kyyti ole sitten heittänyt tanssipoppoon takaisin kaupunkiin ilmaiseksi. Toivottavasti minulle ei käy noin. Tietää muuten kylmää yötä kaupungissa.
Alle kymmenkunta tanssijaa purkautui tanssimestan pihaan 12 min vaille klo 21. Suurin osa naisia yllätys yllätys.
Lippuluukulle 15¤ ja euro takaisin sekä kieltäytyminen tanssipassista. Saisivat Linnat ottaa kahden tanssikauden tanssipassit käyttöön, kuten Pavi tekee. Minulla ei ainakaan ole mahdollisuutta tanssia näissä niin useasti, että saisin lapun täyteen leimoja.
Sitten suorinta reittiä varusteiden vaihtoon. Siinä viereisessä penkissä innokas pyöräilevä tanssi.netin daami teki samoin. Narikassa tutut kasvot kysyivät, jotta tulinko pyörällä? En nyt tällä kelillä pyöräile, ainakaan tanssimaan.
Tulinen Sydän soitteli kaikessa rauhassa varsin mukavaa tanssimusiikkia, siinä orkkalavan oikealla puolella. Olin epäillyt Joulunpyhien vienneen tanssijoita tältä illalta, mutta onneksi pelko oli turha. Daamirivistö oli varsin runsauslukuinen. Varttuneemmat näyttivät olevan enemmistönroolissa. Nuorempidaamisto oli muodostanut 2-3 rivistöä. Liekkö tila pakottaa näin toimimaan? Vai muut syyt.
Kun tanssilajien hallinta on varsin suppea, niin foksilla alkoi tämäkin tanssivuosi. Muuten ihan kiva parifoksi, mitä nyt vietävä ei oikein taipunut neljänneskäännökseen ensimmäisellä kipaleella. Toisella puoliskolla jo paremmin.
Illan ensimmäinen humppapari tuli tanssittua mitäs me TV:stä tutun daamin kanssa. Ehdottomasti eräs illan parhasta tansseista. Kevyttä, mielihyvää tuottavaa tanssimista.
Kun Tulinen Sydän lähti jäähtymään, oli Tanssikenkien vuoro tulla kansaa tanssittamaan ilman artistia. Jo tässä vaiheessa kävi selväksi, keillä on laatuvehkeet äänilaitteiden suhteen. Eihän tangokuningasta nyt passaa huonoilla peleillä säestää.
Tanssikengät soittivat hyvää ja selkeää musiikkia. En tiedä mikä mieheen tuli, mutta tein hakuni lähes koko loppuillan aikana sieltä 2. tai 3. rivistä. Onneksi edestä oli yleensä haettu daami tieltä pois, joten mihinkään epäkorrettiin käytökseen ei tarvinnut syyllistyä. Taitavia daameja löytyy myös eturivistön takaakin. Se kävi illaan mittaan selväksi. Joten miehet, ei se ruoho ole aina eturivissä kaikkein makeinta.
Kun Tanssikengät vetäytyvät lakisääteiselle paussille, tuli estraadille toisamiseen Tulinen Sydän, nyt Pilpalan Elviksellä vahvistettuna. Janne Tulkin ensimmäinen kappalepari oli äärimmäisen vaikea tanssittava. Selvästi huonompi äänitekniikka yhdistettynä rytmiin, joka kuuluu kaurapuuron takaa, teki todella epäuskoisen tunteen. Jannen suhteen odotukset olivat korkealla ja nyt korkealta tultiin todella kovaa syvälle alas. Olisi ihan suotavaa tanssipaikoilla olevan omasta takaa kiinteät kaijuttimet jne. Näin äänitekniikka olisi kaikilla yhtä hyvä. Tanssikeskus Järvenpäässä on ottanut tämän onkeensa. Muutama orkan oma kaijutin ei ole tätä päivää enään.
Asia, mitä en odottanut olivat Janne-fanit, jotka nyt tekivät lavanedustasta todellinen pullonkaulan. Jos tanssi liian lähelle fanilauman oikeaanpussiin, niin sai liki ottaa vuoronumeron, jos halusi siitä päästä vapaalleväylälle. Fanien ja kädenalitanssijoiden väliin jäi alle kahden metrin levyinen ura, mitä pitkin edetä kahvioon päin. Oli faneja Teuvo Oinaallakin, mutta vähemmän ja eivät tulleet niin pitkälle, joten heidät oli helppo kiertää.
Tosiaan Teuvo Oinas heitti illan aikana enemmän kolmen pisteen heittoja sisään. En muista koskaan olleen artistin/orkestereiden välillä näin huimaa laatueroa, kun täällä 2.1.2010. Jossakin vaiheessa iltaa teki loppilaisena, mieli vajota parketin läpi maankeskipisteeseen. Tuli hyvää levymusiikkia ikävä ja pääsylipusta olisi pitänyt maksaa vain puolet pyydetystä.
Kun illan aikana tuli valsseja yllättävän paljon, niin katselin muiden menoa kaiteen vieressä.
Naisentunti, tämä miesten illankohokohta toi jälleen sen totuuden, että miesten pitää hakea ahkerasti omalla ajallaan. Joukossa oli muutama uusikin kasvo, joita olin hakenut alkuillasta. Tämä Kampissa vieressä istunut viehättävädaami paljastui myöskin tanssipalvelimen jäseneksi. Tosin nikki jäi mysteeriksi. Saimaanrannalta tullutta daamia pitää hakea heti, kun seuraavan kerran nähdään. Oli hänen kanssaan makeathitaat.
Illan viimeisen humppaparin kohdalla meinasi käydä ohraisesti. Kun olin rivissä haettavana, niin siihen pöllöhti tulla naiskauneutta 178 sentin pituudelta. Kyseinen tummatar kysyi jälleen lähdenkö hänen luokseen yöksi. Lupasin tulla, mutta en lähtisi hänen mukaansa nyt. Tulisin vasta tanssien jälkeen Järvenpään Yanoon. Nyt muut daamit eivät tietysti hakeneet minua, kun olettivat minua jo haetun ja kun daami jatkoi matkaa, niin tietysti olettivat, että mies oli antanut pakit.
Tässä hetken pyörittelin päätä ja kun kukaan ei tullut hakemaan, niin hain itse penkiltä ja ei muuta, kun tanssimaan. Tosin daami oli vähemmän hanakas lähtemään, mutta tässä saavutettiin työvoitto.
Janne Tulkin aikana oli hyvä käydä kahviossa ja moni muukin teki saman liikkeen. Ilmankos se jono kassalle oli välillä aika tolkuton.
Naistentunnin jälkeen vielä parit kappaleparit tuli tanssittua. Oli oikeastaan aika helpotus, kun kello lähestyi puolta yhtä. Sai hyvän syyn vaihtaa tanssikengät jne ja lähteä odottamaan bussia kaupunkiin. Ilta oli pettymys musiikin suhteen. Teuvo Oinas on hyvä artisti, mutta se ei ihan riitä. Laatua odottaa kahdelta.
Menomatka meni mukavasti tämän mysteeridaamin kanssa jutellessa. Yllättävän hyvin tanssii, vaikka tanssivuosia vähemmän, kun minulla. Se aktiivisuus ratkaisee tässäkin.