Minun on suhteellisen tuoreena lavoilla kävijänä, mutta muuten normaaleilla käytöstavoilla varustettuna mieshenkilönä vaikea ymmärtää, miksi niitä törmäilyjä ei toisaalta voi ilman irvailua pyytää anteeksi (tämä ei siis ketjun aloittajalle, vaan yleisenä huomiona)? Ja toisaalta, miksi kukaan haluaisi ehdoin tahdoin käydä "ruuhkatansseissa", jos ei kerran voi sietää sitä, että häneenkin välttämättä illan aikana jonkun kerran joku törmää?
Onhan lavojen ulkopuolinenkin elämä paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa, jos opettelee kaksi asiaa:
- pyytämään anteeksi kun mokaa
- katsomaan muiden pikku mokailuja, varsinkin tahattomia sellaisia, läpi sormien ja nauramaan päälle
Jos tämä elämänasenne toimii muualla, miksei se toimisi lavoillakin? Ihan kuin siellä pitäisi käydä suorittamassa jotain tanssijan taitokoetta joka kerran kun menee.