TV:n katselusta ja onnellisuudesta [Pulina] (Humbuugie 2008-11-23 12:13)
Kannatan lämpimästi tuollaista Tomyn mallin mukaista hidasta tanssin
perustavaa laatua tehtävää alkeistuntijärjestelmää.
Jonkin tanssin yhtäjaksoisesti jatkuva aivan alkeista alkava sitä mukaa
kehittyvä useiden tuntien ja kertojen kestävänä opetuksena.
Ei ole yksi ja kaksi kertaa kun olen ollut jonkin tanssin alkeita opettelemassa ja siellä sitten mennään jo kuvioihin heti ekalla tunnilla. Kun perusaskel ei ole vielä hanskassa niin sitä on heti ulalla kun naista pitää viedä kuvioon ja omat askeleet lakkaa heti silloin toimimasta. Yleensä porukassa on vuosia tai kymmenenkin tanssineita ja enempi niiden mukaan on sitten menty juuri siinä lajissa.
En yhtään ihmettele kun aina silloin tällöin olen nähnyt jonkun eka
kertaa tulleen jäävän seuraavalta tunnilta pois kun on ollut liikaa
opittavaa yhdellä kertaa. Sitä voi luulla, että on huono oppimaan eikä siitä
tanssin oppimisesta koskaan tule mitään voi kuvitella.
Itsekin uskoin aluksi, etten koskaan opi Cha chata tanssimaan, mutta
harjoittelemalla sitä jotenkin vaan joltisestikin pystyy menemään hieman
(ehkä joku rutinoitunut tanssinopettaja pilaa näkemällään päivänsä, mutta ei
oo mun päänsärky :) Äänellään se variskin laulaa.
Mielestäni tanssiminen on varsin vaikea laji ja vain itselläni auttaa uuden oppimisessa kova harjoittelu tanssiopetustunneilla ja kotona sitten niiden lisäharjoittelu. Myöhemmin sitten tanssilavalla lisäharjoittelu kun jokin tanssilaji alkaa olla lavakelpoisessa kunnossa. Joidenkin pokka pitää harjoitella lavalla, joka on minusta aivan hyvä ja tietenkään ei olisi hyvä silloin tukkia etenevissä lajeissa tanssitietä vaan vähän sivummassa harjoitella maalaisjärkeä käyttäen.
Pääasia, että jaksaa yrittää opetella tanssimaan eikä vähästä lannistu.
t. Andreas pks